|
NIKOLAI BOGDANOV – EZMÄINE SUR’ VEPSLÄINE TEDAIMEZ’
Nikolai Bogdanov oli sündnu Piterihe, hänen tat radoi raudtel - kohenzi vagonad. Kanz eli sures Venäman pälidnas, i lapsed pagižiba kesknezoi venäks. Penikaine Kol'a eskai ei mahtand pagišta ièeze kelel. No konz hänele täudui 8 vot, Bogdanovan kanz pördihe Šimjärvehe, niihe tahoiže, kuna oli sündnu Kol'an tat, Ivan Bogdanov. Küläs Nikolai teravas pagižeškanzi vepsäks. Ezmäi hän openzihe Šimjärven cerkvan augotižškolas, a sid' läksi opemahas Mätusovan küläškolha; Kol'a kaikjal openzihe lujas hüvin - nece priha oli ani talantakaz i tark.
Ivan
Bogdanov koli, konz Nikolajale oli vižtoštkümne vot. Kanz jäi sötajata, i
Bogdanovan Kol'ale, kudamb tegihe perhen vanhembaks mužikaks, tuli rata - ezmäi
makundan voinankomissariatas - kirjutajan, a sid', 1920 vodespäi
Vasil'jevskajan augotižškolan opendajan. No nece škol pigai oli sauptud, i
Bogdanov zavodi opeta lapsid toižes školas, Särgjärvenküläs. Mugoine rad
oli lujas uz' da tundmatoi Nikolajan täht, i siloi hänele ièeleze tuli äjan
opetas, miše lindä todesižeks opendajaks.
Ivan
Bogdanov koli, konz Nikolajale oli vižtoštkümne vot. Kanz jäi sötajata, i
Bogdanovan Kol'ale, kudamb tegihe perhen vanhembaks mužikaks, tuli rata - ezmäi
makundan voinankomissariatas - kirjutajan, a sid', 1920 vodespäi
Vasil'jevskajan augotižškolan opendajan. No nece škol pigai oli sauptud, i
Bogdanov zavodi opeta lapsid toižes školas, Särgjärvenküläs. Mugoine rad
oli lujas uz' da tundmatoi Nikolajan täht, i siloi hänele ièeleze tuli äjan
opetas, miše lindä todesižeks opendajaks.
1921
vodel Nikolai Bogdanov nai. Hänen ak Polina oli sündnu susedküläha - nece
oli todesine külähine vepsläine kanz. Maman läžundan tagut nor' Nikolai eciškanzi
toižen, lähemban radsijan; hän radoi laukan pämehen, sid' buhalteran, parèèomas
- pämehen-ki... No kaik-se hänen päspäi ei lähtend üks' himo - pörttas školha,
opeta vepsän lapsid. Jäl'gmäi, 1931 vodel, Bogdanovan kuctas rata Simjärven
augotižškolha; pälièi vodes Nikolai jo sai jügedamban radon - händast
tehtas školiden inspektoraks. Lujas pigai Bogdanov tuleb radmaha Oštha, i nügüd'
hän om jo kaiken rajonan školiden pämez' (siloi Šimjärv oli Oštan rajonas,
a Oštan rajon - Leningradan agjas).
1928
vodel školiš jo zavodihe openduz vepsän kelel, oli pästtud ezmäine abekirj,
openduzsistemha tuliba ezmäižed vepsläižed opendajad. Meiden rahvaz om ezmäižen
kerdan nägištanu, miše ièemoi kel' voib lähtta mecoišpäi, soišpäi da
edembaižiš külišpäi surembale, levedambale tele, miše ièemoi sana voib
komedas kuluda školas i klubas, miše opendamine vepsän kelel om mugoi-žo
arvokaz, kut i opendamine venäläižes školas. Ende lehtez oli lujas harv adiv
vepsän tahoiš, a nügüd' tuhad èomid openduzkirjoid putuiba vepsläižiden käzihe.
Pöudlidnha
avaižihe opendajiden tehnikum, i Bogdanovan Nikolajale tarièiba säta neche
tehnikumha vepsän openduzgruppan. Bogdanov jo radoi vepsän opendajiden
kursoiden sädmas, abuti vepsän kirjankelen tegemižes, i uz' tö oli hänele
lujas mel'he. Pöudlidnas Nikolai radoi enamb vot, a sid' homaièi, miše hänele
jo ani ei ulotu tedoid; Bordanov päti ajada opemahas Piterihe, miše lindä
kelen tedaimeheks, suomalaiž-ugrilaižiden keliden tedajaks. 1934 vodel Nikolai
tuli Piterin universitetha i zavodi opetas kelen tedokundas. Hänele oli lujas jüged
opetas: tuli sötta suren kanzan - akan, ièeze rauhan läžujan mamoin da koume
pièukašt tütärt. Sikš kaiken opendusen aigan Bogdanov kuvazui mugomale
elole i äjan radoi: toižiden opendajidenke kirjuti vepsän kelel i kändi venäkelespäi
äjan openduzkirjoid: grammatikan kursan, hrestomatijad, lugendkirjad, arifmetikan,
londusentedon da istorijan openduzkirjad. Jäl'gmäine vepsänkel'ne kirj,
kudamban kirjuti N. Bogdanov, oli literaturan hrestomatii videnden klassan täht,
- no necida kirjad mö jo em voiškakoi löuta kirjištoiš. Aigad toižetihe,
openduz vepsän kelel kaikjal oli kel'tud, sikš oli azotadud vepsän
openduzkirjoiden paindamine-ki.
Universitetan
loptes, Bogdanov 1938 vodel ajoi radmaha Petroskoihe, Karjalan kul'turan
tedoinstitutha. Kut udele talantakahale specialistale, Nikolajale tuli openuda
karjalankelišt da vepsänkelišt fol'klorad: hän, ozutesikš, kändi venäkel'he
karjalaižid i vepsläižid sarnoid da toižid tekstoid, vaumièi paindusen täht
tutabal karjalaižel sarnanikal Turujeval sarnoitud sarnoid, muštatišid,
runoid.
No
tulnu meiden male Toine mirunvoin om telustanu N. Bogdanovan radole. Kut i äjan
millionad valdkundan eläjid, hän tegihe saldataks. Nikolai torazi Karjalaižes
da Vaugedvenäläižes frontas, Pol'šanmas, Germanias. Jäl'ges demobilizacijad
hän pördihe ièeze institutha, kus jo 1947 vodel tegihe tedosekretarikš.
Eskai Bogdanov zavodi rata kelentedon sektoran pämehen. Sil aigal hän äi
kerdoid ajeli vepsän külidme - Änižrandadme, pidust' Ojat’joged, Šimjärven
külihe, suvivepsläižidennoks, - i kaikjal tarkašti openui meiden kel't. 1952
vodel sündui ezmäine mirus dissertacii vepsän keles, i necen dissertacijan
tegii oli Nikolai Bogdanov.
Siloi
hän kirjuti äjan kirjutesid, kudambiš kuvazuiba Bogdanoval keratud
tedomaterialad, da paloid kollektivižiš tedotöiš. Nikolai openzi studentoid
Petroskoin universitetas, vedi sigä vepsän kelen kursan - nece oli hänen
armastadud rad...
Tragine
surm om telustanu meiden surele tedaimehele vaumita äjad tarbhaižed töd.
Nikolai Bogdanov om kolnu 1959 vodel, konz hänele oli 55 vot.
Bogdanovan
radon znamoièend om lujas sur' meiden täht, kaiken vepsän rahvahan täht. Nece
Šimjärvman poig ani süvenzi da leviti tedod meiden keles i rahvahas, ozuti ted,
kudambidme mäni vepsän kelentedo, rahvhantedo, meiden kirjankel'. Vepsläižed
muštaba händast - necida ustavakast, tarkad da lujas hüväsüdäimelišt mest.
Bogdanovan nimi nikonz ei kado rahvhan muštospäi.
Igor' BRODSKI