free web hosting | free hosting | Business Hosting Services | Free Website Submission | shopping cart | php hosting

NIKOLAI BOGDANOV – EZMÄINE SUR’ VEPSLÄINE TEDAIMEZ’

 

Nikolai Bogdanov oli sündnu Piterihe, hänen tat radoi raudtel - kohenzi vagonad. Kanz eli sures Venäman pälidnas, i lapsed pagižiba kesknezoi venäks. Penikaine Kol'a eskai ei mahtand pagišta ièeze kelel. No konz hänele täudui 8 vot, Bogdanovan kanz pördihe Šimjärvehe, niihe tahoiže, kuna oli sündnu Kol'an tat, Ivan Bogdanov. Küläs Nikolai teravas pagižeškanzi vepsäks. Ezmäi hän openzihe Šimjärven cerkvan augotižškolas, a sid' läksi opemahas Mätusovan küläškolha; Kol'a kaikjal openzihe lujas hüvin - nece priha oli ani talantakaz i tark.

Ivan Bogdanov koli, konz Nikolajale oli vižtoštkümne vot. Kanz jäi sötajata, i Bogdanovan Kol'ale, kudamb tegihe perhen vanhembaks mužikaks, tuli rata - ezmäi makundan voinankomissariatas - kirjutajan, a sid', 1920 vodespäi Vasil'jevskajan augotižškolan opendajan. No nece škol pigai oli sauptud, i Bogdanov zavodi opeta lapsid toižes školas, Särgjärvenküläs. Mugoine rad oli lujas uz' da tundmatoi Nikolajan täht, i siloi hänele ièeleze tuli äjan opetas, miše lindä todesižeks opendajaks.

 

Ivan Bogdanov koli, konz Nikolajale oli vižtoštkümne vot. Kanz jäi sötajata, i Bogdanovan Kol'ale, kudamb tegihe perhen vanhembaks mužikaks, tuli rata - ezmäi makundan voinankomissariatas - kirjutajan, a sid', 1920 vodespäi Vasil'jevskajan augotižškolan opendajan. No nece škol pigai oli sauptud, i Bogdanov zavodi opeta lapsid toižes školas, Särgjärvenküläs. Mugoine rad oli lujas uz' da tundmatoi Nikolajan täht, i siloi hänele ièeleze tuli äjan opetas, miše lindä todesižeks opendajaks.

 

1921 vodel Nikolai Bogdanov nai. Hänen ak Polina oli sündnu susedküläha - nece oli todesine külähine vepsläine kanz. Maman läžundan tagut nor' Nikolai eciškanzi toižen, lähemban radsijan; hän radoi laukan pämehen, sid' buhalteran, parèèomas - pämehen-ki... No kaik-se hänen päspäi ei lähtend üks' himo - pörttas školha, opeta vepsän lapsid. Jäl'gmäi, 1931 vodel, Bogdanovan kuctas rata Simjärven augotižškolha; pälièi vodes Nikolai jo sai jügedamban radon - händast tehtas školiden inspektoraks. Lujas pigai Bogdanov tuleb radmaha Oštha, i nügüd' hän om jo kaiken rajonan školiden pämez' (siloi Šimjärv oli Oštan rajonas, a Oštan rajon - Leningradan agjas).

1928 vodel školiš jo zavodihe openduz vepsän kelel, oli pästtud ezmäine abekirj, openduzsistemha tuliba ezmäižed vepsläižed opendajad. Meiden rahvaz om ezmäižen kerdan nägištanu, miše ièemoi kel' voib lähtta mecoišpäi, soišpäi da edembaižiš külišpäi surembale, levedambale tele, miše ièemoi sana voib komedas kuluda školas i klubas, miše opendamine vepsän kelel om mugoi-žo arvokaz, kut i opendamine venäläižes školas. Ende lehtez oli lujas harv adiv vepsän tahoiš, a nügüd' tuhad èomid openduzkirjoid putuiba vepsläižiden käzihe.

Pöudlidnha avaižihe opendajiden tehnikum, i Bogdanovan Nikolajale tarièiba säta neche tehnikumha vepsän openduzgruppan. Bogdanov jo radoi vepsän opendajiden kursoiden sädmas, abuti vepsän kirjankelen tegemižes, i uz' tö oli hänele lujas mel'he. Pöudlidnas Nikolai radoi enamb vot, a sid' homaièi, miše hänele jo ani ei ulotu tedoid; Bordanov päti ajada opemahas Piterihe, miše lindä kelen tedaimeheks, suomalaiž-ugrilaižiden keliden tedajaks. 1934 vodel Nikolai tuli Piterin universitetha i zavodi opetas kelen tedokundas. Hänele oli lujas jüged opetas: tuli sötta suren kanzan - akan, ièeze rauhan läžujan mamoin da koume pièukašt tütärt. Sikš kaiken opendusen aigan Bogdanov kuvazui mugomale elole i äjan radoi: toižiden opendajidenke kirjuti vepsän kelel i kändi venäkelespäi äjan openduzkirjoid: grammatikan kursan, hrestomatijad, lugendkirjad, arifmetikan, londusentedon da istorijan openduzkirjad. Jäl'gmäine vepsänkel'ne kirj, kudamban kirjuti N. Bogdanov, oli literaturan hrestomatii videnden klassan täht, - no necida kirjad mö jo em voiškakoi löuta kirjištoiš. Aigad toižetihe, openduz vepsän kelel kaikjal oli kel'tud, sikš oli azotadud vepsän openduzkirjoiden paindamine-ki.

Universitetan loptes, Bogdanov 1938 vodel ajoi radmaha Petroskoihe, Karjalan kul'turan tedoinstitutha. Kut udele talantakahale specialistale, Nikolajale tuli openuda karjalankelišt da vepsänkelišt fol'klorad: hän, ozutesikš, kändi venäkel'he karjalaižid i vepsläižid sarnoid da toižid tekstoid, vaumièi paindusen täht tutabal karjalaižel sarnanikal Turujeval sarnoitud sarnoid, muštatišid, runoid.

No tulnu meiden male Toine mirunvoin om telustanu N. Bogdanovan radole. Kut i äjan millionad valdkundan eläjid, hän tegihe saldataks. Nikolai torazi Karjalaižes da Vaugedvenäläižes frontas, Pol'šanmas, Germanias. Jäl'ges demobilizacijad hän pördihe ièeze institutha, kus jo 1947 vodel tegihe tedosekretarikš. Eskai Bogdanov zavodi rata kelentedon sektoran pämehen. Sil aigal hän äi kerdoid ajeli vepsän külidme - Änižrandadme, pidust' Ojat’joged, Šimjärven külihe, suvivepsläižidennoks, - i kaikjal tarkašti openui meiden kel't. 1952 vodel sündui ezmäine mirus dissertacii vepsän keles, i necen dissertacijan tegii oli Nikolai Bogdanov.

Siloi hän kirjuti äjan kirjutesid, kudambiš kuvazuiba Bogdanoval keratud tedomaterialad, da paloid kollektivižiš tedotöiš. Nikolai openzi studentoid Petroskoin universitetas, vedi sigä vepsän kelen kursan - nece oli hänen armastadud rad...

Tragine surm om telustanu meiden surele tedaimehele vaumita äjad tarbhaižed töd. Nikolai Bogdanov om kolnu 1959 vodel, konz hänele oli 55 vot.

Bogdanovan radon znamoièend om lujas sur' meiden täht, kaiken vepsän rahvahan täht. Nece Šimjärvman poig ani süvenzi da leviti tedod meiden keles i rahvahas, ozuti ted, kudambidme mäni vepsän kelentedo, rahvhantedo, meiden kirjankel'. Vepsläižed muštaba händast - necida ustavakast, tarkad da lujas hüväsüdäimelišt mest. Bogdanovan nimi nikonz ei kado rahvhan muštospäi.

 

Igor' BRODSKI

TAGAZE